Nainen juhlakulkueessa, Tirynsin palatsin fresko 1200-1400 ekr kuva: Carole Raddato |
Oikeusteorian kurssi on tarkoitettu maisterivaiheen oikeustieteen opiskelijoille (neljäs
opiskeluvuosi), joilla on jo perustiedot oikeusjärjestelmän eri osa-alueista. Kurssi
sijoittuu opiskelu-uralla siihen taitteeseen, jossa ruvetaan suuntautumaan
kohti käytännön työelämää. Jotkut opiskelijoista ovat tässä vaiheessa sinne
osittain jo siirtyneetkin. Onnistuneen
työelämään siirtymisen kannalta olennaista on taito tehdä opiskelujen aikana hankituilla
tiedoilla joitain, niiden käyttö toiminnassa. Kurssin tarkoitus onkin johdatella juridiikan kentälle pian siirtyviä opiskelijoita oikeudellisen
tiedon käyttötaitoon.
Tässä suunnitelmassa esitellään ensin kurssin ydinaines ja sen jälkeen käsitellään lyhyesti kurssin tavoitteita, sisältöjä, menetelmiä, arvostelua ja pedagogiikkaa. Lue suunnitelma huolellisesti, toivottavasti päätät osallistua!
Tässä suunnitelmassa esitellään ensin kurssin ydinaines ja sen jälkeen käsitellään lyhyesti kurssin tavoitteita, sisältöjä, menetelmiä, arvostelua ja pedagogiikkaa. Lue suunnitelma huolellisesti, toivottavasti päätät osallistua!
1. Kurssin ydinaines
- Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan tällä kurssilla juridiikalle ominaista oikean ja väärän kielioppia.
- Argumentaatio ja retoriikka kiinnitetään klassisiin osiinsa: kompositio, definitio ja narratio.
- Tutkimukselliset perinteet ja suuntaukset konkretisoituvat oikeudellisessa käytännössä näkökulmina, jotka hyvä juristi hallitsee.
Kurssin keskeisin osa-alue on argumentaatio ja retoriikka,
jonka eräänlaisina laajennuksina tarkastellaan kahta muuta.
2. Mitä on oikeusteoria?
Puusepän työkaluja 1600-luvulta, © Mary Rose Trust |
”Oikeusteoria” tarkoittaa tällä kurssilla kokonaisvaltaista
juridista ajattelua, jonka varassa ammattitaito lepää ja kehittyy.
Oikeusteorian erottaa substanssioikeudenaloista – kuten rikosoikeudesta,
ympäristöoikeudesta, kauppaoikeudesta, jne. – se, että oikeusteoria on kaikilla
juridisen toiminnan alueilla käytettävä resurssi. Toisin sanoen oikeusteorian
välineet ovat kaikkiin juridisiin tilanteisiin sopivia välineitä, niin
sanottuja yleistyökaluja. Juuri näiden avulla juristin ammattia harjoitetaan.
Voidaan sanoa, että yleistyökalujen käyttötaito erottaa juristin muista asiantuntijoista – kuten vaikkapa poliiseista, rakennuslupa-arkkitehdeistä, kiinteistönvälittäjistä jne. – jotka kylläkin tuntevat oman alansa oikeudellisen sääntelyn ja menettelytavat erinomaisesti, mutta eivät kuitenkaan harjoita juridiikkaa. Juristia yleistyökaluineen tarvitaan silloin, kun asiat eivät suju totuttujen kaavojen mukaan.
Voidaan sanoa, että yleistyökalujen käyttötaito erottaa juristin muista asiantuntijoista – kuten vaikkapa poliiseista, rakennuslupa-arkkitehdeistä, kiinteistönvälittäjistä jne. – jotka kylläkin tuntevat oman alansa oikeudellisen sääntelyn ja menettelytavat erinomaisesti, mutta eivät kuitenkaan harjoita juridiikkaa. Juristia yleistyökaluineen tarvitaan silloin, kun asiat eivät suju totuttujen kaavojen mukaan.
3. Tavoitteet
Marathonin taistelu, piirros: Critias |
Kurssin tavoitteena on opetella käyttämään oikeudellisia yleistyökaluja, joiden avulla kokonaisvaltainen juridinen ajattelu käännetään toiminnaksi käytännön konkreettisessa tilanteessa. Tämä oppimistavoite saavutetaan harjoittelemalla kahta toisiinsa kiinteästi liittyvää taitoa, analyysiä ja strategiaa:
- Analyysin taito on juridisten tilanteiden ymmärtämistä, jossa korostuu tarkkanäköisyys sekä kyky erotella kokonaisuus osiin ja tajuta niiden välisiä yhteyksiä.
- Strategian taito on argumentaatiokokonaisuuden suunnittelua, jossa korostuu luovuus, vaihtoehtojen ja niiden seurausten ennakolta näkeminen sekä kyky varautua vastapuolen argumentaatioon.
Oikeustieteessä oikeustapauksissa esiintyvien
argumentaatiorakenteiden analyysia harjoitetaan tutkimuksellisten päämäärien
vuoksi. Käytännön elämässä toimimisen kannalta oikeustapauksien analyysi on
hyvä ja helppo tapa kehittää omaa ammattitaitoa.
4. Sisällöt
Glossaattori Odoferuksen (♱1265) hauta Bolognassa, kuva: Paolo Monti |
Kurssin oppimissisällöt kiinnittyvät oikeusteorian vakiintuneisiin aihealueisiin: oikeudenmukaisuus, argumentaatio ja retoriikka, sekä tutkimussuuntaukset ja -perinteet. Argumentaatio ja retoriikka muodostavat keskuksen, jonka näkökulmasta tarkastellaan kahta muuta aihealuetta.
Oikeudenmukaisuus
Oikeudenmukaisuudella voidaan tarkoittaa
montaa muutakin asiaa, mutta tällä kurssilla keskitytään toimivan
oikeusjärjestyksen niin sanottuun ”immanenttiin”, eli siihen sisään
rakentuneeseen oikeudenmukaisuuteen. Se on oikean ja väärän erottamisen
juridista välineistöä, joka toimii eräänlaisena juridisen argumentaation
peruskielioppina. Tämän kieliopin elementtejä ovat:
- yksilön oikeudet,
- laillisuus,
- hyväksyttävät yhteiskunnalliset tavoitteet ja
- tilanteiden vaatima kohtuus.
Argumentaatio ja retoriikka
Juridisen argumentaation ja
retoriikan kolme klassista osa-aluetta ovat:
Definitio (määrittely) tarkoittaa
jutun kontekstualisointia ja käsitteellistämistä. Kontekstualisointi on
tapahtuminen eli tosiasioiden tulkitsemista jossakin yhteiskunnallisen
toiminnan kontekstissa. Tällä perusteella osoitetaan esimerkiksi oikeudenala,
jolle juttu kuuluu, sekä ehdotetaan lakia ja lainkohtaa, joka tulisi valita
päätöksenteon pohjaksi. Käsitteellistäminen taas on oikeudellisen merkityksen
antamista, jutun faktojen sekä juttua taustoittavan yhteiskuntatodellisuuden
jäsentämistä ja hahmottamista juridisin termein.
Kompositio (sommittelu) tarkoittaa laajassa mielessä oikeudellisen puheen tai tekstin kaikkien osien järjestämistä kokonaisuudeksi. Suppeassa mielessä se tarkoittaa argumenttien ja vasta-argumenttien järjestämistä sellaiseksi kokonaisuudeksi, jolla on sisäinen rakenne ja juoni. Komposition tekeminen on strategista suunnittelua, jossa erityisen tärkeää on varautuminen vastapuolen mahdollisiin suunnitelmiin ja kyky arvioida, mitkä ovat hänen asemansa heikkoudet ja vahvuudet suhteessa omiin vahvuuksiin ja heikkouksiin.
- narratio,
- definitio ja
- kompositio.
Kompositio (sommittelu) tarkoittaa laajassa mielessä oikeudellisen puheen tai tekstin kaikkien osien järjestämistä kokonaisuudeksi. Suppeassa mielessä se tarkoittaa argumenttien ja vasta-argumenttien järjestämistä sellaiseksi kokonaisuudeksi, jolla on sisäinen rakenne ja juoni. Komposition tekeminen on strategista suunnittelua, jossa erityisen tärkeää on varautuminen vastapuolen mahdollisiin suunnitelmiin ja kyky arvioida, mitkä ovat hänen asemansa heikkoudet ja vahvuudet suhteessa omiin vahvuuksiin ja heikkouksiin.
Tutkimussuuntaukset ja –perinteet
Tutkimussuuntaukset ja
-perinteet ovat lähestymistapoja, joista tieteen piirissä voi
muodostua keskenään enemmän tai vähemmän poleemisissa suhteissa olevia
koulukuntia. Käytännön tilanteiden kannalta koulukuntakiistoilla ei ole merkitystä. Sen sijaan itse lähestymistavat ja tulokulmat ovat
tärkeitä myös käytännössä, sillä niitä on mahdollista hyödyntää argumentaatiossa
valittavina näkökulmina. Hyvä juristi saa aikaiseksi tilanteeseen ja
tavoitteisiin sopivan argumentatiivisen tasapainon näkökulmien välillä.
Kurssilla käsitellään kolmea perusnäkökulmaa:
- analyyttinen
- normatiivinen ja
- realistinen.
5. Menetelmät
Auguste Rodin, Ajattelija |
Kurssi rakennetaan simuloimalla oikeustapaus, eli kuvittelemalla erään Suomen korkeimman oikeuden vihapuhetapauksen (KKO 2012:58) vieminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kurssin alkuvaiheessa kotitöinä tehtävistä harjoituksista syntyy pohjatekstejä, joita sen jälkeen työstetään pienryhmissä. Kurssin lopuksi kukin opiskelija muokkaa teksteistään lopputyön oikeudenkäyntiasiakirjan muotoon. Tällä tekstillä opiskelija edustaa ihmisoikeustuomioistuimessa joko Suomen valtiota (vastaaja) tai mainitussa tapauksessa tuomittua yksilöä (kantaja).
Kurssilla käytetään käänteisen opetuksen menetelmää (flipped
classroom). Niitä asioita, jotka
periteisessä opetuksessa tapahtuvat luokkahuoneessa, siirretään käänteisessä
opetuksessa suuri määrä tehtäväksi valmistautumisjaksolla itsenäisesti, siis
ennen yhteiseen tilaan tulemista. Yhteistä aikaa hukataan käänteisessä
opetuksessa mahdollisimman vähän luennoimiseen, sillä opiskelijoilla on
valmistautumisjaksolla tehdyn työn ansiosta hyvät valmiudet keskustella,
esiintyä ja tehdä itse. Käänteisen opetuksen viimeinen vaihe on omaehtoista
tutkivaa oppimista, jolle edelliset vaiheet ovat luoneet tiedolliset ja muut
edellytykset.
Oikeusteorian kurssi sisältää käänteisen opetuksen
perusajatusta noudattaen kolme jaksoa: neljän viikon valmistautumisjakson,
yhden viikon intensiivisen kontaktiopetusjakson, josta iso osa on
pienryhmätyöskentelyä, sekä kahden viikon lopputyön kirjoittamisjakson.
Kurssilla käytetään verkkoa videotutoriaalien jakamiseen (Vimeo) sekä
harjoitustehtävien ohjeistamiseen ja palauttamiseen, yleiseen tiedottamiseen,
erilaisten käytännöllisten kysymysten esittämiseen ja selvittämiseen, sekä
lopputöiden palauttamiseen ja arvosteluun (Optima). Varsinaiset asiasisältöihin
liittyvät keskustelut järjestetään käytäväksi kasvokkain. Verkkokeskusteluja tms. virtuaalisia kokeiluja ei kurssiin kuulu.
Valmistautumisjakso
Valmistautumisjakso on kokonaan
verkkopohjainen. Kukin opiskelija voi tällä
jaksolla työskennellä omaan tahtiin ja oman aikataulunsa mukaisesti vaikkapa
iltaisin. Työskentely on kuitenkin strukturoitu siten, että jokaisella neljällä
viikolla palautetaan harjoitustehtäviä, jotka ovat analyysiharjoituksia ja
strategisen suunnittelun harjoituksia.
- Analyysiharjoitukset tehdään opettajan valmistamien videotutoriaalien opastamana.
- Strategisen suunnittelun harjoitukset tehdään Optimassa saatavilla olevien materiaalinen, erityisesti tapaukseen KKO 2012:58 liittyvien oikeudenkäyntiasiakirjojen pohjalta.
Kontaktiopetusjakso
Kontaktiopetusjakso on intensiivistä
yhdessä tekemistä ja sen päivät ovat pitkiä. Niiden alussa ja lopussa ollaan
yhteisessä tilassa, mutta tärkeintä on työskentely 4–5 hengen pienryhmissä. Ryhmätyöskentelyssä onnistumisessa tärkeitä ovat esiintymistaidot ja
vuorovaikutustaidot. Näitä ovat ennen kaikkea puhminen selkeästi ja kuunteleminen
tarkasti.
Pienryhmissä kukin esittelee valmistautumisjakson strategisen suunnittelun harjoituksista syntyneitä tekstejään. Tarkoitus on saada eväitä jatkotyöstämiselle:
Pienryhmissä kukin esittelee valmistautumisjakson strategisen suunnittelun harjoituksista syntyneitä tekstejään. Tarkoitus on saada eväitä jatkotyöstämiselle:
- hankkimalla toisilta palautetta omista töistä ja
- tutkimalla toisten keksimiä ratkaisuja samoihin pulmiin.
Lopputyön kirjoittamisjakso
Lopputyönä kukin laatii
tekemiensä harjoitusten ja kontaktiopetusjaksolla saamansa palautteen pohjalta
viiden sivun (1500 sanan) oikeudenkäyntiasiakirjan, joka sisältään oikeuspuheen
kantajan tai vastaajan puolesta esitettäväksi Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimessa. Tätä varten tutustutaan ihmisoikeustuomioistuimen
Internetsivun podcasteihin, joiden avulla saadaan kuva siitä, minkälaisia ovat
puheet oikeissa oikeudenkäynneissä.
Oikeudenkäyntiasiakirjan ja puheen rakenteena käytetään seuraavaa klassista sisällysluetteloa
Kurssilla toteutetaan alusta asti ns. kasautuvan
kirjoittamisen ideaa. Tekstin tuottaminen aloitetaan pienemmistä
sormiharjoituksista. Tämän jälkeen tekstejä muodostuu ja niitä muokataan lisää pitkin matkaa. Tavoitteena on, että lopputyön kirjoittamista ei tarvitsisi aloittaa tyhjästä. Loppytyö on olemassa olevien ainesten muokkaamista ja järjestämistä, sekä
kokonaisuuden viimeistelyä.
Oikeudenkäyntiasiakirjan ja puheen rakenteena käytetään seuraavaa klassista sisällysluetteloa
- Johdanto
- Kertomus tapahtumista
- Ratkaiseva kysymys
- Argumentaatio ja vasta-argumentaatio
- Johtopäätökset
6. Arvostelusta
Alberto Baumann, Introspezione |
Kurssin kaikki osat ovat yhtä tärkeitä. Kaikki harjoitukset on tehtävä ajallaan ja hyväksytysti ja kontaktiopetusjaksolle on osallistuttava täysipainoisesti. Erityisen tärkeää on pienryhmätyöskentely. Muiden auttaminen eteenpäin heidän töissään on korvaamattoman arvokas työpanoksesi tällä kurssilla. Huomaathan, että tätä asiaa ei luonnolisestikaan voi korvata lisätehtävillä tms., sillä kysymys on siitä, mitä annat muille ryhmäsi opiskelijoille.
Kuitenkin vain lopputyönä esitettävä oikeudenkäyntiasiakirja arvostellaan skaalalla 0–5. Se on myös opintojaksosta kokonaisuutena tuleva arvosana. Kurssin muut osat arvostellaan vain hylätty/hyväksytty vaihtoehdoilla, mutta huomaathan, että kaikki työt ja harjoitteet kurssilla pohjustavat ja tähtäävät lopputyönä tehtävää oikeudenkäyntiasiakirjaa. Petaa niissä itsellesi mahdollisimman hyvät menestymisen edellytykset!
Arvostelukriteerit
Lopputyön arvioinnin aluksi
tarkastetaan, onko kirjoittaja noudattanut tehtävänantoa: onko teksti kirjoittettu oikeudenkäyntiasiakirjaksi jompaakumpaa osapuolta edustaen, vai onko ruvettu kirjoittamaan akateemista esseetä tai
mielipidekirjoitusta. Seuraavaksi tarkastetaan, onko kirjoittaja noudattanut
annettua rakennetta. Vasta näiden alustavien tarkastusten jälkeen sisältö voidaan arvioida. Se tehdään seuraavia
kriteereitä noudattaen.
- Osaako kirjoittaja käyttää oikeudenmukaisuuden juridista kieltä, jonka elementtejä ovat yksilön oikeudet, laillisuus, hyväksyttävät tavoitteet, ja kohtuus.
- Osaako kirjoittaja muodostaa oivaltavan argumentatiivisen kokonaisuuden oman asiansa puolesta ja vastapuolta vastaan.
- Osoittaako kirjoittaja argumentaatiossaan oikeusteoreettisten lähestymistapojen tasapainoista hallintaa.
Vaikka näitä kriteereitä ei arvostelussa sovelleta liian kaavamaisesti,
voi opiskelija kuitenkin lopputyötä tehdessään asettaa omat tavoitteensa
seuraavan karkean skeeman mukaisesti: Arvosanalla 1 pääsee läpi kun täyttää kriteerin yksi.
Arvosanoihin 2 ja 3 vaaditaan edellisen lisäksi kriteerin kaksi täyttymistä.
Arvosanoihin 4 ja 5 pääsee, kun edellisten lisäksi täyttyy kolmas kriteeri.
Itsearvio
Varsinaisen lopputyön lisäksi jokainen jättää Optimaan
erikseen 100 sanan itsearvion omasta työstään:
- tehtävänannon noudattamisen,
- annetun rakenteen, sekä
- sisällön näkökulmasta.
Arvostelun oikaisu
Jos opiskelija on tyytymätön saamaansa arvosteluun, hän voi
pyytää siihen oikaisua opettajalta. Pyyntöön tulee liittää hyvin perusteltu ja
analyyttinen selitys siitä, miksi oma lopputyö ansaitsee paremman arvosanan. Muistathan, että loppytyö arvostellaan sisällön kannalta vain, jos sen tekijä on noudattanut tehtävänantoa ja annettua rakennetta. Puutteita näissä ei voida korjata sisältöön kohdistuvalla oikaisupyynnöllä.
7. Kurssin pedagogiikasta
Snooker, kuva Michael N. Maggs |
Tämä kurssisuunnitelma on laadittu noudattaen ns. ”konstruktiivisen linjakkuuden” pedagogisia periaatteita. Ne voidaan tiivistää seuraavasti:
- Kurssin on oltava sellainen, että opittava asia on arvokasta opiskelijalle.
- Kurssin on oltava sellainen, että opiskelija voi käytännössä saavuttaa tavoitteet.
- Konstruktiivisuus: opiskelijan on annettava oppia asiat oman työn ja kokemuksen kautta.
- Linjakkuus: tavoitteet, harjoitteet ja arviointi kohdistuvat samaan asiaan, joka on jokin teonsana, verbi.
Kurssi pyrkii linjakkuuteen siinä, että sen kaikki osat
keskittyvät argumentaation taitoon; ”verbi” on siis ”perustella”. Kurssilla
rakennetaan konstruktiivisuuden varaan siten, että painopiste on vahvasti
opiskelijan omassa tekemisessä niin harjoitteissa, ryhmätöissä kuin
lopputyössä. Opittavan asian arvokkuutta tai hyötyä opiskelijalle on pidetty
erityisesti silmällä, samoin kuin sitä, että kurssin tarjoamalla alustalla on käytännössä mahdollisuus päästä tavoitteisiin.
Opettajan työtä pitää arvioida kurssin kuluessa ja sen
päätyttyä yllä mainituilla kriteereillä. Palautekyselyssä opiskelijoilta
kysytään, että oliko kurssin sisältönä arvokkaita taitoja ja oliko kurssilla
myös mahdollista oppia ne, sekä miten opiskelijan oman tekemisen idea toimi
kurssilla ja pysyikö kurssin kokonaispaketti johdonmukaisena.